Waltteri Immonen 90-luvun jokerihuumasta: ”Kristallisoitui, kuinka paljon Jokereita fanitettiin”

3.3.2021
Waltteri Immonen 90-luvun jokerihuumasta: ”Kristallisoitui, kuinka paljon Jokereita fanitettiin”

Kuva: Jukka Rautio

Waltteri Immonen vastaanotti Kanada-maljan Jokereiden kapteenina neljänä keväänä 1990-luvulla.

Jokereiden mestarijoukkue keväällä 1992 oli tähtiä täynnä alkaen Teemu Selänteestä, Markus Kettereristä ja Otakar Janeckysta, mutta joukkueen kapteenina toiminut Waltteri Immonen muistuttaa, että mestaruutta ei voitettu pelkkien ykköskentän tähtien voimin.

Hän kertoo Jokereiden menestysvuosista Liiga-podcastin Kanada-maljan 70-vuotisjuhlaviikon erikoisjaksossa.

– Kyllähän kaikki hankinnat menivät nappiin. Omistajapuolella Hjallis Harkimo teki vaimonsa kanssa erittäin hyvää työtä, että Jokereiden imago ja tunnettavuus kasvoivat potenssiin. Pelaaja, josta tuli lopulta maailmanlaajuinen supertähti, eli Teemu Selänne oli suurin viestinviejä. Yhtään ainutta pelaajaa ei voi vähätellä! Usein kuulee puhuttavan, että "mä olin vaan sitä tai vaan tätä". Maailmakin pyörii näiden "vaan"-ihmisten ympärillä. "Mä olen vaan bussikuski." "Mä olen vaan tarjoilija." "Mä olen vaan siivooja." Miettikääpä, jos kaikki nämä jäisivät pois! Sen joukkueen jokainen lenkki oli kaikessa "vaan"-asemassaan tai suuruudessaan korvaamaton, Immonen sanoo Liiga-podcastissa.

Jokerit aloitti mestaruuksiensa myötä myös kansanjuhlien aikakauden. Keväällä 1992 ohjelmassa oli mestaruuskulkue Helsingin keskustassa.

– Olimme olleet eduskuntatalolla vierailulla. Ajattelimme, että ajamme siitä Nordenskiöldinkadun hallille. Ajattelimme, että eihän sinne ketään tule. Sehän oli aivan järkyttävää, kun porukkaa oli todella paljon! Se yllätti meidät täysin ja silloin kristallisoitui se, kuinka paljon Jokereita fanitettiin.

Jokereiden seuraava mestaruus tuli ikimuistoisella tavalla, kun Janecky löi kiekon kevään 1994 neljännen finaalin jatkoerässä ilmasta maaliin. Siitä käydään vieläkin keskustelua, oliko se korkealla mailalla tehty maali.

– Olen sen katsonut ja katson tietysti Jokerit-lasien läpi, ja mielestäni se ei ole. Olimme 0-2 -häviöllä sitä peliä kolmannen erän lopussa. Tulimme viimeisellä viidellä minuutilla 2-2:teen. Kun lähdimme jatkoajalle, tuntui, että yleisön voima kantoi meitä. Katonrajasta tuli vähän happea ja tuntui, että katto lähtee huudosta ilmaan. Saimme siinä pelissä voimaa meidän mahtavilta faneiltamme, Immonen tunnelmoi.

Immosen tarinat Jokereiden 1990-luvun mestaruuksista on kuunneltavissa Suplassa.


---
Julkaisija: Aija Saha