Kanada-maljan 70-vuotisjuhlaviikko – Ensimmäiset mestaruusjuhlat ”Pojan” kanssa Hämeenlinnassa

1.3.2021
Kanada-maljan 70-vuotisjuhlaviikko – Ensimmäiset mestaruusjuhlat ”Pojan” kanssa Hämeenlinnassa

Ilveksen mestarijoukkue 70 vuoden takaa. (Kuva: Suomen Jääkiekkomuseon arkisto)

Keväällä 1951 jääkiekon Suomen mestaruudesta pelattiin 20. kerran. Mestarijoukkuetta odotti ensimmäisen kerran uusi palkinto, Kanada-malja.

Kanadansuomalaisten yhteisö lahjoitti Suomen Jääkiekkoliitolle maljan ikuisesti kiertäväksi, mestarijoukkueen palkinnoksi. Hankkeen ideoijana oli intohimoinen jääkiekkofani Edwin Sandblom, vuonna 1928 Kanadaan muuttanut puuseppä. Lahjoitusvarat kerättiin Ontarion osavaltiossa, Sudburyn kaupungissa. Lopulta valmis malja kulkeutui Suomeen Kanadassa vierailleen, pesäpallon isänä tunnetun Lauri "Tahko" Pihkalan matkassa.

Kaudella 1950-51 Suomen mestaruudesta pelattiin kahdessa viiden joukkueen lohkossa. Lohkovoittajat Ilves ja Hämeenlinnan Tarmo kohtasivat finaaliotteluissa. Avauspeli Tampereella päättyi tasan 1-1 ja ratkaisu nähtiin Hämeenlinnassa, Kuivansillan kentällä 5.3.1951. Ilves nousi mestariksi jo kahdeksannen kerran viemällä ratkaisupelin 4-3. Suomen mestarijoukkueelle luovutettiin uusi kiertävä palkinto, Kanada-malja, jonka Ilveksen Aarne Honkavaara sai ensimmäisenä kapteenina käsiinsä.

Kahden Ilveksen mestaruuden jälkeen hallitsijaksi nousi tamperelainen TBK, joka juhli mestaruutta kolmesti peräkkäin. Kanada-maljaa nosteltiin kolmesti peräkkäin Tampereella, Koulukadun kentällä.


TBK:n mestaruusjuhlaa 1953.

Keväällä 1956 Suomen parhaaksi kruunattiin uusi joukkue, kun TPS juhli Kanada-maljan kanssa Turun Urheilupuiston kentällä. TPS voitti Tarmon suoraan kahdessa ottelussa.


TPS voitti seurahistoriansa ensimmäisen mestaruuden vuonna 1956.

Kanada-malja oli läsnä kolmesti peräkkäin paikalla Turussa, mutta Ilves vei mestaruuden Urheilupuistossa 1957. Sen jälkeen tamperelaisjoukkueet, Ilves ja TBK:n kiekkotoimintaa jatkanut Tappara juhlivat mestaruutta kolmesti Koulukadulla.

Mestarijoukkueen juhlintaa koettiin vuosina 1961 ja 1962 uusilla estradeilla. Tappara juhli helmikuussa 1961 Raumalla Repolan kentällä ja Ilves vuotta myöhemmin Lappeenrannassa, Kaukaan kiekkopuistossa.


Lukon mestaruudesta tuli juuri kuluneeksi 58 vuotta.

Kevät 1963 toi uuden mestarin, kun Lukko pääsi riemuitsemaan seurahistoriansa ensimmäistä mestaruutta kotikaupunkinsa tekojääradalla yhdessä Kanada-maljan kanssa. Ratkaisuottelua seurasi yli 7800 katsojaa.


Mestaruustunnelmia juuri valmistuneessa Hakametsän hallissa vuonna 1965.

Helmikuussa 1965 mestaruudesta pelattiin ensimmäisen kerran halliolosuhteissa, kun Ilves isännöi Tampereella Porin Karhuja. Mestaruus ratkesi SM-sarjassa tasapisteisiin päätyneiden joukkueiden välillä vasta uusintaottelussa, jonka Karhut voitti 5-1.

Porin Isomäessä Kanada-maljaa nosteltiin ensimmäisen kerran helmikuussa 1967. Mestariksi kruunattiin Rosenlewin Urheilijat -38, kolmatta kauttaan pääsarjatasolla pelannut porilaisjoukkue. Mestaruuden jälkeen porilaiskiekkoilussa koitti uusi aika, kun RU-38:n ja Karhujen yhdistyminen toi kiekkokartalle uuden joukkueen, Ässät.

Kanada-maljaa nosteltiin maaliskuussa 1968 Lahdessa. Silloin Suomen parhaan tittelin vei Tampereen KooVee, ensimmäisen kerran seurahistoriassaan.

Vuosikymmenen viimeisen mestaruuden ja Kanada-maljan hallintaansa kuittasi HIFK, joka pääsi juhlimaan päätösottelunsa jälkeen Hakametsän hallissa. HIFK oli kauden 1968-69 selvä ykkönen seurahistoriansa ensimmäisellä mestaruudella.

Mestarit 1951–1969

1951 – Ilves Tampere, mestaruusjuhlat: Hämeenlinna 5.3.1951, Kuivansillan kenttä
1952 – Ilves Tampere, mestaruusjuhlat: Tampere 4.2.1952, Koulukadun kenttä
1953 – TBK Tampere, mestaruusjuhlat: Tampere 9.3.1953, Koulukadun kenttä
1954 – TBK Tampere, mestaruusjuhlat: Tampere 22.2.1954, Koulukadun kenttä
1955 – TBK Tampere, mestaruusjuhlat: Turku 22.2.1955, Turun urheilupuiston kenttä
1956 – TPS Turku, mestaruusjuhlat: Turku 22.2.1956, Turun urheilupuiston kenttä
1957 – Ilves Tampere, mestaruusjuhlat: Turku 21.2.1957, Turun urheilupuiston kenttä
1958 – Ilves Tampere, mestaruusjuhlat: Tampere 20.2.1958, Koulukadun kenttä
1959 – Tappara Tampere, mestaruusjuhlat: Tampere 1.3.1959, Koulukadun kenttä
1960 – Ilves Tampere, mestaruusjuhlat: Tampere 17.3.1960, Koulukadun kenttä
1961 – Tappara Tampere, mestaruusjuhlat: Rauma 23.2.1961, Repolan kenttä
1962 – Ilves Tampere, mestaruusjuhlat: Lappeenranta 20.2.1962, Kaukaan kiekkopuisto
1963 – Lukko Rauma, mestaruusjuhlat: Rauma 26.2.1963, Rauman tekojäärata
1964 – Tappara Tampere, mestaruusjuhlat: Tampere 6.3.1964, Koulukadun kenttä
1965 – Karhut Pori, mestaruusjuhlat: Tampere 13.2.1965, Tampereen jäähalli
1966 – Ilves Tampere, mestaruusjuhlat: Turku 12.2.1966, Kupittaan tekojäärata
1967 – RU-38 Pori, mestaruusjuhlat: Pori 26.2.1967, Isomäen tekojäärata
1968 – KooVee Tampere, mestaruusjuhlat: Lahti 7.3.1968, Lahden tekojäärata
1969 – HIFK Helsinki, mestaruusjuhlat: Tampere 4.3.1969, Tampereen jäähalli


---
Julkaisija: Antti Seppänen