
Maalintekijänä Esa Keskinen (oik.), onnittelijana Ari Vuori. (Kuva: Suomen Jääkiekkomuseon arkisto / Veli-Matti Parkkinen)
Maaginen syöttötaituri, loistava pelintekijä, lättysyöttöjen taitaja, takuuvarma pistenikkari. Kaikista näistä muistetaan yksi Suomi-kiekon menestyskiidon rakentajista, Ylöjärveltä kiekkomaailman tietoisuuteen ponnistanut Esa Keskinen. Edelleen voimassa oleva Liiga-ennätys syntyi loppusyksyllä 1986.
Tampereen KooVeen kasvatti raivasti tiensä Liigaan I divisioonassa pelanneen Forssan Palloseuran kautta. Tulokaskaudellaan TPS:ssä 1983-84 vastikään täysi-ikäistynyt Keskinen osoitti heti olevansa valmis kansalliselle huipputasolle. Tulokaskausi tuotti 31 ottelussa 35 pistettä.
Kolmannella kaudellaan Turussa Keskinen nousi Liiga-sentterien terävimmälle huipulle, ja pisteitä syntyi joulukuun alusta alkaneella jaksolla jokaisessa pelissä. Runkosarjassa pelattiin tuolloin vain 36 ottelua. Kauden päättyessä Keskisen pisteputki oli jo 17 ottelun mittainen.
Seuraavana syksynä Keskinen jatkoi siitä mihin oli keväällä jäänyt. Vaikka hänet tunnettiin urallaan erityisesti maalitilanteiden järjestelijänä, joista tuolla kaudella nauttivat muun muassa Ari Vuori ja Jukka Vilander, myös maalinteko luonnistui. Lokakuussa 1986 Keskinen iski kahdeksan ottelun maaliputkensa aikana 10 maalia.
Matti Hagmanin nimissä ollutta Liigan pisteputkiennätystä Keskinen nousi sivuamaan marraskuun alussa JyP HT:ta vastaan ja kirjasi uuden ennätyksen seuraavana päivänä tekemällä maalin HIFK:n verkkoon. Kaikki putket katkeavat aikanaan, niin myös Keskisen pisteputki 32 otteluun, kun isänpäivänä 1986 hän jäi ilman pisteitä voittopelissä Ilvestä vastaan.
* * *
Esa Keskinen voitti urallaan kaksi Suomen mestaruutta (TPS 1993 ja 2000). Leijonien maailmanmestarijoukkueessa 1995 hän edusti 30-vuotiaana joukkueen kokeneempaa kaartia. Keskinen oli mukana myös Suomen ensimmäisen arvokisamitalin tuoneessa olympiajoukkueessa v. 1988. Hän kuuluu suomalaismaailmanmestarien yhdeksän pelaajan joukkoon, jotka ovat saavuttaneet olympiamitalin lisäksi mitalin myös U20- ja U18-ikäluokan arvoturnauksissa.
Liigassa Esa Keskinen takoi 478 ottelussaan hurjat 658 pistettä. Hänen edellään kaikkien aikojen pistepörssissä on vain kuusi pelaajaa. Pistepörssin Keskinen voitti urallaan kolmesti, syöttöpörssin neljästi. Hän teki peräti kuudella kaudella yli 60 pistettä. Tähän ei Liiga-historian aikana ole pystynyt kukaan muu pelaaja.
32 – Esa Keskinen, TPS 1.12.85 – 2.11.86 (21+30=51) / kahdella kaudella (17+15 ottelua)
31 – Matti Hagman, HIFK 18.3.84 – 10.2.85 (18+42=60) / kahdella kaudella (1+30)
31 – Jukka Vilander, TPS 1.12.85 – 1.11.86 (25+24=49) / kahdella kaudella (17+14)
28 – Mikko Mäkelä, TPS 31.1.85 – 21.11.91 (24+32=56) / kahdella kaudella (8+20)
24 – Reijo Leppänen, TPS 18.11.79 – 30.10.80 (31+50=81) / kahdella kaudella (13+11)
22 – Raimo Helminen, Ilves 21.11.96 – 16.2.97 (7+22=29)
21 – Kim Hirschovits, Blues 11.1.15 – 7.3.15 (8+23=31)
20 – Hagman, HIFK 2.10.75 – 7.12.75 (19+21=40)
20 – Ismo Villa, Lukko 6.1.80 – 11.10.81 (26+14=40) / kahdella kaudella (15+5)
20 – Teemu Laine, TPS 13.10.07 – 20.12.07 (9+17=26)
19 – Martti Jarkko, Tappara 21.10.76 – 16.1.77 (21+24=45)
19 – Ralph Cox, SaiPa 19.11.81 – 26.9.82 (14+22=36) / kahdella kaudella (18+1)
19 – Mika Nieminen, Ilves 22.2.90 – 3.11.90 (11+30=41) / kahdella kaudella (3+16)
Tilastossa on huomioitu pelaajan peräkkäisissä otteluissa tekemät pisteet. Putken aikana mahdollisesti väliin jääneet ottelut eivät ole katkaisseet laskentaa.
Liigan kaikkien aikojen kovimmat maalintekijät ovat ennätyskausillaan luoneet pohjan lukemilleen pitkillä tehojaksoilla. Pisimpien maaliputkien tekijät ovat kantaneet joukkueidensa tulosvastuuta pelistä toiseen.
Jääkiekkopelin muutokset ja siirtyminen "moderniin aikakauteen" on muovannut kaukalon tapahtumien luonnetta monella tavalla. Ylivoimapelillä on iso merkitys otteluiden ratkaisuissa, joten rangaistusten välttämiselle on perusteensa. Pelin tunne kuitenkin purkautuu ajoittain kovinakin otteita, eikä ylilyönneiltäkään vältytä. Liigan jäähykuningas vuosimallia 2006 oli otsikoissa useampaan otteeseen.
Jatkoaika tuli Liigan runkosarjaotteluiden ratkaisuvaihtoehdoksi kaudella 1984-85. Viisiminuuttinen tuotti voittomaaleja – ja tasapelejä. Joskus myös ratkaisuja aivan viime hetkillä.
"Toimita kiekko maalille, niin hyviä asioita tapahtuu." Kiekkokielessä kiertää kuluneita sloganeita, joissa monessa on viisauden siemen. Maalinteko vaatii useimmiten onnistuneita, maalia kohti suuntautuneita laukauksia. Puolustaja Markus Seikola toteutti perusohjeita onnistuneesti Liiga-urallaan.
Liiga-otteluiden suurinumeroisimmat voitot nähtiin 80- ja 90-luvuilla. Kotiyleisöille maalitalkoot ovat varmasti olleet herkkua, mutta maali-iloittelun kohteelle ottelun pikaisempi päättyminen olisi kelvannut paremmin. Kärppien ja Lukon kohtaaminen lokakuussa 1980 tarjosi ennätyksiä niin joukkueille kuin pelaajillekin. Mukana oli myös maajoukkueesta tuttu puolustaja, tuleva useiden arvokisojen kävijä.
Sakari Lindfors kuului Suomi-kiekon maalivahtieliittiin 80- ja 90-luvulla. Pitkällä urallaan Liigassa Lindfors kantoi vain HIFK:n paitaa. Seuralegendojen joukkoon hänet nostettiin paidanjäädytyksellä vuonna 2003. Liigan ennätysmieheksi Lindfors nousi peliuransa viimeisessä ottelussa.