
Jukureihin seuran ensimmäiselle Liiga-kaudelle 2016–17 maalivahdiksi saapunut Sami Rajaniemi on löytänyt Mikkelistä kiekkokodin, jossa hän on kasvanut Liigan tähtivahtien joukkoon. Tällä kaudella Liigan teräsmiehen viitan harteilleen ottanut Rajaniemi kokee parhaiden pelivuosiensa olevan juuri nyt tulossa.
27-vuotiaan Rajaniemen ja Jukurien neljäs kausi Liigassa on sujunut vaihtelevasti. Marras-joulukuun vaihteeseen osui viiden pelin mittaiseksi venynyt tappioputki, joka katkesi lopulta viime perjantaina 3-1-kotivoittoon SaiPasta.
– Kausi lähti hyvin liikkeelle ja pelattiin alussa hyvin. Syksyn pimeinä tuli sitten vähän heikompi jakso, mutta sen jälkeen peli alkoi jo näyttää hyvältä ja lopulta päästiin takaisin pisteisiin kiinni ja saatiin voitto. Hyvällä mallilla ollaan ja edelleen hyvässä matkassa pleijareita kohti, Rajaniemi summaa.
Raahelaisen Teräs-Kiekon kasvatti pelasi ensimmäiset Liiga-ottelunsa JYPissä kaudella 2013–14. Liiga-debyyttissään silloin 21-vuotias maalivahti joutui heti tulisiin paikkoihin, kun Hippoksen hallissa tullut palohälytys viivästytti JYP–HPK-ottelun alkua noin kymmenellä minuutilla. Kun peli vihdoin saatiin käyntiin, HPK:n Jere Sallinen teki ensimmäisen Liiga-maalin Rajaniemen selän taakse vain 13 sekunnin pelin jälkeen. Pikamaali on pyyhkiytynyt Rajaniemen muistista, mutta peli itsessään on suhteellisen kirkkaana muistoissa.
– Vähän meinasi jännittää muutenkin ja sen palohälytyksestä tulleen ylimääräisen tauon aikana meinasi lataus mennä vähän yli. Siinä tuli pariin minuuttiin pari maalia. Siinä sai vähän keräillä itseään, mutta siitäkin selvittiin. Voittoa ei tullut, mutta sai sen ensimmäisen pelin kuitenkin. Sillä tavalla on jäänyt mieleen se peli, että ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä, Rajaniemi muistelee.
Rajaniemi oli kaudella 2013–14 voittamassa JYPin kanssa European Trophya ja seuraavalla kaudella SM-pronssia. Kahden JYP-kauden jälkeen hän lähti kaudeksi 2015–16 Lahden Pelicansiin, mutta päätti kauden torjumalla Oulun Kärpät voittoon pronssiottelussa entistä seuraansa JYPiä vastaan. Kärppiin lyhytaikaiseksi lainamieheksi tullut Rajaniemi nousi loppukauden aikana oululaisten pääasialliseksi vastuunkantajaksi. Seuraava etappi oli uuden Liiga-seuran Jukurien ykkösvahdin paikka kaudella 2016–17. Rajaniemi on viihtynyt Mikkelissä ilmeisen hyvin, sillä hän on solminut seuran kanssa jo kolme jatkosopimusta, joista viimeisin julkistettiin marraskuun lopussa.
– Sopimusta tehdessä joutuu aina puntaroimaan monta asiaa. Urheilullinen puoli, taloudellinen puoli ja miten muuten elämä täällä. Oikeastaan kaikki on täällä osunut kohdalleen. Viihdytään puolison kanssa tosi hyvin täällä. Jääkiekon puolella meillä on puitteet viimeisen päälle. Harjoitusolosuhteet ja halli on kunnossa. Tälle kaudelle on tullut henkiset valmentajat, jotka ovat koko ajan meidän käytössämme. Samoin lihashuolto ja fysioterapiapalvelut ovat koko ajan käytössä.
– Tietenkin valmennuksen ja maalivahtivalmentaja Mika Tarvaisen kanssa ollaan tultu tosi hyvin juttuun. Iso asia on, että tunnen että pystyn vielä kehittymään täällä pelaajana ja ihmisenä, Rajaniemi kertoo.
Rajaniemen jatkosopimuksesta uutisoitaessa Jukurien urheilujohtaja Jukka Holtari kuvaili, että "Rajaniemi ei sovi kliseiseen kuvaan yksilöurheilijamaisesta maalivahdista, vaan hän on erittäin joukkueorientoitunut pelaaja, jolla on hyvä itsearviointikyky ja positiivinen tsemppi elämässä." Pitääkö tämä kliseinen kuva maalivahdeista vielä nykypäivänä yleisemmin paikkansa?
– Niin, en tiedä. Sehän on sellainen yleinen käsitys, että veskarit ovat vähän outoja. Tästä voi olla joku muu eri mieltä, mutta ainakin omasta mielestäni olen ehkä keskivertoa normaalimpi veskari, Rajaniemi naurahtaa.
– Itselleni joukkueen etu ja voittaminen on aina tärkeintä ja siihen olen kasvanut. Veskarin hommassahan on tietenkin se, että joukkuetta auttaa parhaiten silloin kun pelaa itse hyvin. Oma etu ja joukkueen etu kulkevat käsi kädessä ehkä vahvemmin kuin kenttäpelaajalla, Rajaniemi pohtii.
Rajaniemellä on pelkästään positiivista sanottavaa kaikista maalivahtikaksikoista, joissa on saanut Liiga-urallaan olla mukana. Jukureissa tandemin toisena osapuolena on nyt kolmatta kautta jo Jyväskylästä tuttu Juhana Aho. Rajaniemen mukaan toimivan veskarikaksikon resepti on sinänsä yksinkertainen.
– Se on tärkeää, että vaikka kilpaillaan peliajasta ja ollaan tavallaan vihollisia, niin kuitenkin tuetaan ja tsempataan toinen toista. Pusketaan toisiamme eteenpäin.
Edelleen tuntuvan vaikutuksen Rajaniemeen on tehnyt Tuomas Tarkki, jonka kanssa hän sai paiskia hommia ensimmäiset Liiga-kautensa JYPissä.
– Voi sanoa, että aika rautainen ammattilainen oli siinä kaverina. Siinä oli helppo imeä oppia ja seurata miten hän tekee asioita. Vieläkin saatan välillä miettiä, että mitähän "Taake" tässä tilanteessa olisi tehnyt. Iso arvostus häntä kohtaan on edelleen, Rajaniemi toteaa.
Rajaniemestä tuli lokakuun alussa Liigan uusi Teräsmies eli pelaaja, jolla on pisin putki otteluita kokoonpanossa ilman poissaoloja. Omalta osaltaan teräsmiesputkea on ollut mahdollistamassa Rajaniemen sitoutunut asenne kuntoharjoitteluun ja kehonhuoltoon.
– Kroppa on meidän työkalumme. Ja sen huolto ja kunnossapito on aina ollut tärkeä itselleni. Kesällä olen harjoitellut sillä mentaliteetilla, että tapahtuupa talvella mitä tahansa, niin ainakaan siitä ei voi syyttää itseään, että ei olisi kesällä treenannut hyvin tai että olisi huonossa kunnossa.
– Mutta tietenkin siinä on myös käynyt iso tuuri, että en ole ollut esimerkiksi kipeänä. Aina voi kuitenkin sattua sellaisia juttuja, mille ei vaan itse voi mitään.
Rajaniemen tulevaisuuden tavoitteet jääkiekon suhteen ovat selvät.
– Menestyminen ja voittaminen tässä sarjassa on ensimmäinen tavoite. Että pystyn auttamaan Jukurit playoffseihin ja sitä kautta siellä pitkällä.
– Ja henkilökohtaisella tasolla tietenkin kansainväliset pelit ja myös ulkomaat ovat tavoitteina. Koen, että pystyn kehittymään vielä tosi paljon pelaajana ja parhaat pelivuodet ovat nyt tulossa. Tuntuu, että alan olemaan fyysisesti ja kokemuksen myötä myös henkisesti parhaassa kunnossa, että saan itsestäni sen kaiken irti, mitä voi urheilijana saada, Rajaniemi linjaa.
* * *
Teksti: Janne Itkonen
KooKoon Kim Strömberg pelaa uransa parasta Liiga-kautta. Siirto keskushyökkääjän paikalle on tuonut uutta virtaa pelaamiseen. Uusi rooli on tehokkaasti pelanneelle Strömbergille todella mieleinen.
Porin Ässien keväästä tulee "patavarmasti" erilainen kuin vuosi sitten. Jumbosijalla kärvistely on vaihtunut tiukkaan taisteluun paikasta pudotuspeleissä. Taistelumieli on kokeneen Jyri Marttisen mukaan joukkueessa korkealla.
Ilves sai riveihinsä joulukuussa todellisen kultakimpaleen, kun Ville Meskanen palasi seuraan. Meskanen nauttii täysin rinnoin joukkueen nykymenosta ja kannattajien kovista odotuksista. Hän uskoo Ilveksen olevan vielä yksi Liiga-kauden mestarikandidaateista.
Kai Kantola pelaa jälleen tehokasta kautta. Raamikas voimahyökkääjä sai tapaninpäivänä täyteen urallaan 100 Liiga-maalia, ja tuo saldo on senkin jälkeen jo kaunistunut.
Jääkiekkoilijan jouluperinteet eivät useinkaan poikkea merkittävästi muun väestön tottumuksista. Elämäntilanne mahdollisti Sportin parhaalle pistemiehelle, Chris DeSousalle, 29, ja joukkueen kolmelle muulle kanadalaispelaajalle joulun, jollaista he eivät välttämättä heti vietä uudelleen.
Puolustaja Julius Hongan loppukauden pelipaikasta saatiin lopullinen selvyys NHL:n siirtoajan umpeutumisen jälkeen.
Lukon pelaajien haastattelupyynnöistä huolehtiva Mika Kuosmanen vastaa puhelimeen sovittuun aikaan kello kymmenen aamulla. Joukkue on keskiviikkoaamuna aloittanut juuri matkan kohti tärkeää vierasottelua torstaina Lappeenrannassa. Kuosmanen vilkaisee taakseen, ja etsii katseellaan bussin takaosasta kanadalaista Justin Danforthia, 26, mutta hetki ei ole oikea. Puhelun taustalla on hiljaista. Kuosmanen kertoo näkevänsä vain penkkien yli nousseita jalkoja, sillä pelaajat nukkuvat vielä hiljattain alkaneen bussimatkan alkukilometrejä.
Tapparan alkukausi oli kylmäveristä suorittamista. Kymmenen ottelun voittoputki jäi seurahistorian ennätyksestä yhtä vajaaksi, mutta tilastoriviä enemmän se kertoi joukkueen tukirangasta, korkeasta peruspelaamisen tasosta. Hyökkääjä Jere Karjalainen on tämän rangan huomaamaton, mutta elintärkeä nivel.
Ihminen pyrkii lähtökohtaisesti rakentamaan elämästään mukavan. Huippu-urheilijan mentaliteettiin ajatus istuu pitkällä tähtäimellä kuitenkin huonosti. Tuttuus ja turvallisuus olivat myös syyt, miksi Elmeri Eronen, 24, siirtyi kasvattamostaan, Turun Palloseurasta, hallitsevan Suomen mestarin Hämeenlinnan Pallokerhon riveihin.
Jääkiekkouran lähtökohdat vaativat toisaalla muita enemmän. Yksi haastavimpia voi olla 1990-luvun alun Unkari. Rakkaus lajiin ja sitoutuneet vanhemmat kannattelivat Janos Hária , 27, kuitenkin kohti ammattilaisuutta.