Tomi Karhunen palaa Liigaan vastoinkäymisten vahvistamana: ”Välillä tulee jaksoja, kun kaikki ei menekään kuin satukirjoissa”

7.9.2019
Tomi Karhunen palaa Liigaan vastoinkäymisten vahvistamana: ”Välillä tulee jaksoja, kun kaikki ei menekään kuin satukirjoissa”

Kolme vuotta sitten kolmen perättäisen Suomen mestaruuden jälkeen kotimaan kaukalot jättänyt maalivahti Tomi Karhunen palaa Liigaan Pelicansin paidassa. Vaikka vuodet ulkomailla eivät vastoinkäymisten takia menneetkään kuin satukirjoissa, 29-vuotias mestarivahti ei katso menneeseen katuen vaan kokee palaavansa Liigaan entistä vahvempana ja parempana pelaajana.

Karhunen päätti ulkomaan kiertueensa viime keväänä samassa osoitteessa kuin sen aloitti kesällä 2016: Pekingin KHL-seura Kunlun Red Starissa. Kesän aikana hän keskittyi harjoitteluun ja paikkojen kuntouttamiseen ilman sopimusta. Elokuun puoliväliin asti Karhunen oli ilman seuraa, kunnes Pelicans kiinnitti maalivahdin yhden vuoden sopimuksella paikkaamaan Pohjois-Amerikkaan siirtyneen 19-vuotiaan tshekkivahti Jakub Skarekin jättämää aukkoa. Sopivan tilaisuuden odottaminen sujui Karhusen mukaan rauhallisesti ja suunnitelmien mukaan.

– Ei siinä missään vaiheessa paniikki päässyt yllättämään. Välillä käy näin, että menee vähän pidemmälle, mutta eihän tässä yhtään peliä jäänyt välistä eikä tule jäämäänkään. Siinä mielessä mitään vahinkoa ei päässyt ainakaan minun puoleltani tapahtumaan, Karhunen naurahtaa.

Vastaanotto Pelicansissa on ollut hyvä ja Karhunen on nykytilanteeseen erittäin tyytyväinen.

– Olen tyytyväinen siihen miten kaikki on hoidettu. Hyvänoloinen nippu ja porukka jätkiä tuntuu tässä olevan. On ollut mukava tehdä hommia ja tulla hallille.

Viimeksi Liigassa pelatessaan Karhunen liihotti melkoisessa menestysputkessa, kun Kanada-malja nousi käsivarsille ensin keväällä 2014 ja 2015 Oulun Kärpissä ja vielä keväällä 2016 Tapparassa HIFK:n kaaduttua kuuman finaalisarjan seitsemännessä pelissä. Tapparan mestaruuskauden jälkeen Karhunen päätti lähteä kokeilemaan KHL:ää ja solmi sopimuksen pekingiläisseura Kunlun Red Starin kanssa. Vaikka ura KHL:ssä lähti käyntiin loukkaantumisella, ensimmäinen kausi Kunlunissa meni Karhusen omien sanojen mukaan "ihan ok" ja joukkue pääsi mukaan pudotuspeleihinkin.

Tämän jälkeen alkoi pomppiminen paikasta toiseen. Kausien 2017–18 ja 2018–19 aikana Karhunen ehti edustaa KHL:ssä Vitjaz Podolskia, Sveitsin NLA:ssa HC Ambrì-Piottaa ja Ruotsin SHL:ssä Brynäs IF:ää ja palata vielä takaisin Kunluniin. Otteluita näihin kahteen kauteen mahtui vain 38.

– Siitä voisi kertoa pidemmänkin tarinan miten on mennyt ja mitä on käynyt, mutta jätetään ne toiseen kertaan. Nyt on palattu Suomeen ja uusien haasteiden pariin, Karhunen kuittaa.

Eteen osuneista vaikeuksista huolimatta Karhunen ei kadu, että päätti jättää Tapparan ja Liigan taakseen mestarina kesällä 2016.

– Ei missään nimessä. Olen ollut avoimin mielin ja ottanut nämä kokemusten kannalta. Näitä nyt välillä tulee tällaisia jaksoja, kun kaikki ei menekään kuin satukirjoissa. Välillä tulee vähän vastoinkäymisiä. Koen että ne ovat vain vahvistaneet minua ja olen oppinut näkemään asioita uudella tavalla ja suhtautumaan asioihin kypsemmin. Varmasti nämä erinäiset kommellukset ovat myös tehneet minusta tavallaan paremman pelaajan, Karhunen pohtii.

Karhunen on ollut jo nuoresta lähtien eräänlainen kiekkokiertolainen. Oulussa syntynyt Karhunen aloitti junioripelit Joensuussa kunnes siirtyi 17-vuotiaana takaisin Ouluun ja Kärppien A-junioreihin. Kanadan OHL-junioriliigassa vietetyn vuoden jälkeen hän palasi yhden KalPassa vietetyn vuoden jälkeen takaisin Ouluun, mutta ehti Kärppien organisaatiossa paikkaansa etsiessään kiertää Rovaniemen, Kajaanin ja jopa Bratislavan, josta tarttui matkaan Slovakian Extraligan mestaruus keväällä.

– Monella eri tavalla pystyy varmasti kasvamaan jääkiekkoilijaksi, minä olen sattumien ja erilaisten päätösten kautta kulkenut tuollaisen polun, Karhunen toteaa.

Erityiseen asemaan jääkiekkoilijan kasvupolulla hän nostaa kauden 2007–08 OHL-liigan Sarnia Stingissä, jossa sai kehittymisen ohella ihailla seurakaveri Steven Stamkosin jo silloin tuhoa kylvänyttä laukausta.

– Kyllä se oli opettavainen kokemus lähteä 17-vuotiaana kauas kotoa uuteen maahan. Kanadassa on selvästi isommat kuviot mitä Suomessa juniorikiekossa pelaaja tottuu käymään läpi. Jos ei muuta niin ainakin henkisesti se kasvatti tosi paljon ja oli minulle tärkeä vuosi uran kannalta, Karhunen pohtii.

Kun Karhuselta kysyy uran varrelle osuneista merkittävistä maalivahtivalmentajista, vastaukseksi saa pitkä luettelon.

– Jokainen maalivahtivalmentaja on erilainen ja jokaiselta saa jotain. Hillin Arin kanssa tehtiin Oulussa monta vuotta töitä, sitä ennen Moilasen Erno oli siellä. Tapparassa Tuonosen Petri ja Kunlunissa Valkaman Jaakko. Jos joku jää mainitsematta, niin en sitä pahalla tee. Olen ollut sillä tavalla onnekas, että olen aina saanut nauttia huippumaalivahtivalmennuksesta missä ikinä olen ollutkin, Karhunen kertoo.

Pelicansissa tuota jatkumoa täydentää Arttu Lipsanen, joka on Karhusen tapaa lähtöisin Joensuusta ja tuttu juniorivuosilta. Viimeksi kaksikon tiet osuivat yhteen Tampereella, kun Lipsanen valmensi Tapparan junioreita Karhusen pelatessa kirvesrintojen Liiga-joukkueessa.

– Oli helppo päätös tulla tänne kun tiesi, että on varmasti osaava kaveri tekemässä hommia ja auttamassa eteenpäin.

Pelicansissa Karhunen muodostaa tulevalla kaudella maalivahtikaksikon yhdessä 24-vuotiaan Atte Tolvasen kanssa. Kaksikosta kokeenempi Karhunen vakuuttaa, että tandem antaa viime kaudella Liigan runkosarjassa kolmanneksi sijoittuneelle Pelicansille eväät menestykseen.

– Olen ihan varma että on siellä maalissa kumpi tahansa, Pelicansilla on sellainen maalivahtipeli, jolla pystyy otteluita voittamaan.

* * *

Teksti: Janne Itkonen


---
Julkaisija: Juuso Kauppinen