Perinnesarja, osa 30: Tapparan paluu mestariksi 2003

22.12.2017
Perinnesarja, osa 30: Tapparan paluu mestariksi 2003

Tappara nousi Suomen mestariksi 15 vuoden tauon jälkeen keväällä 2003. Runkosarjassa Tappara ei vakuuttanut, mutta kauden tärkeimmällä hetkellä joukkue oli terästä.

Kevään ratkaisupeleissä voi sattua mitä tahansa. Erot joukkueiden välillä ovat äärimmäisen pienet, ja pudotuspelit vasta määrittävät kauden onnistumisen tai epäonnistumisen.

Edeltäneillä kausilla Tappara oli ollut kahdesti finaaleissa. Kaudella 2001–02 kirvesrinnat olivat voittaneet runkosarjan ja sijoittuneet kahdesti aiemmin kolmanneksi. Tältä pohjalta kevään 2003 mestaruus ei ollut yllätys.


Kauden 2002-03 avainpelaajia: HPK:n Tommi Santala johti kauden parasta ketjua, Tapparan Esa Pirnes nousi ratkaisurooliin playoffs-peleissä.

Kaudella 2002–03 vaikutti kuitenkin siltä, että Tappara ei ollut entisensä. Puolustus oli yhä tiivis, ja vain kakkoseksi sijoittunut Jokerit päästi vähemmän maaleja. Mutta hyökkäyksen paras terä näytti menneen. Neljä joukkuetta tekikin enemmän maaleja. Runkosarjan ykkönen HPK teki peräti yli 50 maalia enemmän kuin Tappara. Runkosarjan päättyessä Tappara löytyi vasta sijalta viisi.


Antti Miettinen iski runkosarjassa 25 osumaa ja tuli valituksi runkosarjan parhaaksi pelaajaksi. Kauden jälkeen Miettinen suuntasi Pohjois-Amerikkaan ja pelasi vuosina 2003–13 hienon, yli 500 ottelun uran NHL:ssä.

Jatkoajoilla mestaruuteen

Tapparan voittokulku alkoi neljännesfinaalien seitsemännen ottelun jatkoajalla, jonka se voitti Lasse Jämsenin maalilla. Neljännesfinaalit pelattiin ensimmäisen kerran paras seitsemästä –järjestelmällä, ja vasta semifinaalit ja finaalit ratkaistiin paras viidestä –systeemillä. Logiikka oli selkeä: oli parasta aloittaa neljän voiton vaatimus sieltä, missä oli eniten pelejä. SM-liiga oli jo muuttunut viihdeurheiluksi, ja silloin pelimäärällä on merkitystä.

Muutos todella kannatti, sillä kolme neljästä neljännesfinaalisarjasta eteni seitsemänteen peliin. Jokaisessa noissa kolmessa sarjassa koettiin vähintään yksi jatkoaika – Tappara pelasi jatkoaikoja kolmesti Bluesia vastaan. Blues oli jo voittanut kaksi ensimmäistä ottelua, mutta Jussi Tarvaisen maalilla Tappara vältti jo epätoivoisen tilanteen. Viidennen pelin Blues voitti kotonaan Cory Murphyn jatkoaikamaalilla, mutta Tappara hoiti loput kaksi ja meni jatkoon. Kolme neljästä Espoon ottelusta ratkesi vasta jatkoajalla.


Mikko Koivun (vas.) TPS johti neljännesfinaalisarjaa HPK:ta vastaan jo voitoin 3-1, mutta hämeenlinnalaiset kampesivat semifinaaleihin kolmella peräkkäisellä voittopelillään.

Semifinaalit eivät jääneet tasaisuudessa neljännesfinaaleista. Molemmat sarjat päättyivät 3–2, ja kummassakin koettiin jälleen jatkoaikoja. HPK voitti Tapparaa vastaan molemmat ottelut kotonaan, ja hämeenlinnalaisilla oli katkon paikka neljännessä pelissä Tampereella. Tappara kuitenkin voitti ottelun Pasi Puistolan jatkoaikamaalilla ja hoiti sen jälkeen viidennen pelin Hämeenlinnassa.

Myös toinen ottelupari oli todella tiukka. Jokereilla oli jo 2–1-johto ja katkaisun paikka neljännessä ottelussa, mutta Kärpät voitti kotonaan Henrik Juntusen maalilla toisen jatkoerän puolivälissä. Viidennen pelin Kärpät vei Helsingissä ja pääsi siten loppuotteluihin. Ensimmäisen kerran sitten kevään 1987.


Kärpät nousi semifinaalisarjan voittoon Jokereita vastaan. Petr Tenkrat nousi ratkaisevan viidennen ottelun sankariksi tekemällä ottelun molemmat maalit.

Myös finaaleissa jatkoajat ratkaisivat. Ensimmäinen peli päättyi Oulussa Tapparan hyväksi 3–2. Esa Pirnes teki voittomaalin entisessä kotihallissaan, kun jatkoaikaa oli pelattu runsas kahdeksan minuuttia. Toisen ottelun Tappara voitti kotonaan 3–0, joten se sai mestaruuden katkolle Ouluun. Mestaruuden Tappara ottikin, mutta todella pitkän kaavan kautta. Ottelu venyi jatkoajalla peräti kolmanteen jatkoerään, kunnes Pirnes ratkaisi ajassa 103.39. Jatkoaika oli Liiga-historian toiseksi pisin.


Mestaruus on ratkennut! Jyri Rönn näyttää maalia, Esa Pirnes tuulettaa, Tom Bissett rientää onnittelemaan, Juha-Pekka Haatajan tunteet ovat päinvastaiset.


Ouluun matkustaneet Tappara-fanit juhlivat mestaruutta 15 vuoden tauon jälkeen.


Suomen mestarit vuosimallia 2003.

Uusi mestari Tappara oli pelannut 15 ottelua pudotuspeleissä ja niistä peräti kahdeksan oli mennyt jatkoajalle. Joten mestaruuden ratkaiseminen pisimmällä kaavalla sopi hienosti tamperelaisten mestaruustarinaan. Jukka Rautakorpi oli ollut Tapparan päävalmentajana jo aikaisempina kausina, ja nyt nelivuotiskausi päättyi mestaruuteen.

Kanada-maljaa kantava kapteeni Janne Ojanen juhlii kolmatta Suomen mestaruuttaan.

Tampereen Keskustori täyttyi ääriään myöten Tapparan mestaruusjuhlissa.

Tapparan mestaruus katkaisi peräti 14-vuotisen putken, jolloin mestaruudet olivat menneet joko Helsinkiin tai Turkuun. HIFK:n vuoden 1998 titteli oli vaihtelua, sillä TPS oli vienyt mestaruuden kahdeksan ja Jokerit viisi kertaa.

Liigassa elettiin kuitenkin uuden aikakauden alkua, jota ei vielä keväällä 2003 aavistettu. Seuraavan 14 vuoden aikana peräti seitsemän eri seuraa saavutti Suomen mestaruuden.

Hannu Kauhala

Kirjoittaja on seurannut SM-liigaa 1970-luvun lopusta lähtien ja kirjoittanut siitä eri medioihin kuten muun muassa Iltalehteen, Kiekkolehteen ja Jääkiekkolehteen. Hän on kirjoittanut myös useita jääkiekkoaiheisia kirjoja.

Kuvat: Europhoto / Jukka Rautio

* * *

SM-liiga 2002–03

Runkosarja
1. HPK 87

2. Jokerit 76
3. Kärpät 73
4. Blues 68
5. Tappara 65
6. JYP 57
7. HIFK 57
8. TPS 56
- - -
9. Lukko 55
10. Ässät 50
11. SaiPa 48
12. Pelicans 36
13. Ilves 29

Playoffs
Neljännesfinaalit
HPK-TPS 4–3
Jokerit-HIFK 4–0
Kärpät-JYP 4–3
Tappara-Blues 4–3
Semifinaalit
Tappara-HPK 3–2
Kärpät-Jokerit 3–2
Finaalit
Tappara-Kärpät 3–0
Pronssiottelu
HPK-Jokerit 3–0


---
Julkaisija: Antti Seppänen