Perinnesarja, osa 18: TPS ykköseksi myös olosuhteissa 1991

1.2.2017
Perinnesarja, osa 18: TPS ykköseksi myös olosuhteissa 1991

TPS oli 80-90-lukujen taitteen ylivoimainen ykkösjoukkue, kun se voitti kolmannen kerran peräkkäin niin runkosarjan kuin mestaruudenkin. Kevään 1991 finaaleissa se kaatoi KalPan. Tuolla kaudella TPS siirtyi ykköseksi myös olosuhteissa, kun Turkuhalli avattiin marraskuussa 1990.

Hallin avajaispeli pelattiin 25. marraskuuta, kun SaiPa tuli TPS:n vieraaksi. 11 780 katsojalle iso halli oli suuren ihmetyksen kohde ja siirsi Turun olosuhteet vihdoinkin modernille tasolle.

Tampere oli ollut aikaisemmin Suomi-kiekon ykköspaikka kahdestakin eri syystä. Siellä laji oli otettu tosissaan ja sitä haluttiin koko ajan kehittää, kun muualla oltiin pari askelta jäljessä. Toinen merkittävä syy oli olosuhteet. Jatkuvasta kehittämistyöstä kertoi, että Tampereelle saatiin ensimmäisenä niin avotekojäärata kuin jäähallikin.

Turussa talvi on kriittisesti muutaman viikon lyhempi kuin Tampereella. Tekojää kaupunkiin saatiin vuonna 1962. Mutta jäähallin kohdalla Turku oli hitain pääsarjatason kaupungeista, kun Kupittaa katettiin vasta vuonna 1973.


Turun Kupittaalla tunnelma SM-liigan alkuvuosina oli tiivis.

TPS kuitenkin menestyi kohtalaisesti jopa luonnonjään varassa, mutta aikamoisen olosuhdetasoituksen turkulaiset muille tarjosivat. Turkuhalli muutti tilanteen toisinpäin: TPS:llä oli nyt parhaat kilpailuolosuhteet. Halli jäänee myös lajinsa viimeiseksi, sillä se oli pääosin yhteiskunnan rahoittama. Seuraajien oli pakko luottaa jo valtaosin yksityiseen rahoitukseen, ja näin tulee käymään myös uusimmille hankkeille.

Kun Turkuun oli rakennettu kaikki kansainvälisetkin vaatimukset täyttävä halli, oli selvää, että siitä tuli myös kevään 1991 MM-kotikisojen pääpaikka.


Turun areena on tunnettu vuosien varrella Typhoonina, Elysée Arenana, Turkuhallina, HK Areenana ja nyt – syksystä 2016 alkaen Gatorade Centerinä.

Mestaruus uudessa suurhallissa

TPS:n menestyskaava kaudella 1990–91 oli vanha tuttu: puolustuspeli oli tiukkaakin tiukempi. Joukkue päästi 27 maalia vähemmän kuin kakkonen. Vaikka keskiarvot eivät ole samaa luokkaa kuin nykyään, niin silti päästettyjen maalien keskiarvo 2,50 olisi hyvä kolmen vuoden keskiarvo melkein mille joukkueelle tahansa. Maaleja TPS teki kuitenkin vasta kahdeksanneksi eniten. Joukkueen maaliero oli silti sarjan paras.

Kokoonpano perustui samaan runkoon kuin aiemmissakin mestaruuksissa. Tärkein uusi pelaaja oli omista junioreista nostettu puolustaja Marko Kiprusoff. Hyökkääjä Reijo Mikkolainen juhli jo kuudennen kerran Suomen mestaruutta.


Mestaruusjuhlaa Turussa 24.3.1991. TPS kaatoi KalPan ratkaisevassa viidennessä finaaliottelussa 7-2.

Hopean vei vasta viidettä kauttaan liigassa ollut KalPa. Finaaleissa sillä ei ollut juuri mahdollisuuksia TPS:ää vastaan, mutta hopea oli kuopiolaisille loistava saavutus.

Pronssiottelussa HPK löi JyP HT:n. HPK aloitti nousunsa liigan eliittiin ja kuului seuraavan vuosikymmenen aikana sarjan kärkijoukkueisiin usealla kaudella. Myös JyP HT oli ottanut vahvan aseman Suomen kiekkoilussa.


Ennen pudotuspelejä TPS-päävalmentaja Hannu Jortikan ilme oli vielä tutun tiukka, mikä hymyilytti KalPa-valmentaja Juha Junnoa...


...mutta kuukautta myöhemmin Jortikka juhli vapautuneesti – kultaisessa takissaan – kolmatta peräkkäistä Suomen mestaruuttaan Jevgeni Shtepan (vas.) ja Jouko Narvanmaan kannattelemana.

Voimakeskukset jäivät mitaleitta

Kaudella 1990–91 varmistui, että kiekkoilu oli levinnyt huipputasolla myös perinteisten voimakeskusten ulkopuolelle. Kevät 1991 oli nimittäin ensimmäisen kerta, kun yksikään tamperelainen tai helsinkiläinen joukkue ei ollut mitaleilla!

Jääkiekkoilun Suomen mestaruudesta oli pelattu vuodesta 1928 lähtien. Kun muutama vuosi jäi sotien takia välistä, niin mestaruus ratkaistiin 60. kerran. Mestaruuksista vain 14 oli mennyt jonnekin muualle kuin Tampereelle tai Helsinkiin. Ensimmäinen mestaruus meni Viipuriin, mutta sen jälkeen helsinkiläiset hallitsivat, kunnes Ilves siirsi valtikan Tampereelle hiukan ennen toista maailmansotaa. Sodan jälkeen tamperelaiset veivät suurimman osan mestaruuksista, kunnes Helsingin haaste oli vahva kaudesta 1968–69 lähtien.

Hannu Kauhala

Kirjoittaja on seurannut SM-liigaa 1970-luvun lopusta lähtien ja kirjoittanut siitä eri medioihin kuten muun muassa Iltalehteen, Kiekkolehteen ja Jääkiekkolehteen. Hän on kirjoittanut myös useita jääkiekkoaiheisia kirjoja.

Kuvat: Suomen Jääkiekkomuseo

* * *

SM-liiga 1990–91

1. TPS 59
2. KalPa 52
3. JyP HT 48
4. HPK 47
5. HIFK 45
6. Tappara 45
- - -
7. Hockey-Reipas 44
8. Ässät 43
9. Jokerit 40
10. Ilves 38
- - -
11. Lukko 35
- - -
12. SaiPa 32

Playoffs
Puolivälierät
JyP HT - Tappara 2–1
HPK - HIFK 2–1
Välierät
TPS - HPK 3–1
KalPa - JyP HT 3–0
Loppuottelut
TPS - KalPa 4–1
Pronssiottelu
HPK - JyP HT 6–3

Liigakarsinnat
Lukko - Kärpät 3–1


---
Julkaisija: Antti Seppänen