Perinnesarja, osa 12: Jalon pelin ystävät 1985

21.12.2016
Perinnesarja, osa 12: Jalon pelin ystävät 1985

Kauden 1984–85 parhaan joukkueen peli profiloitui yhden pelaajan ympärille. Seura oli Ilves ja pelaaja Risto Jalo.

Ilveksessä oli sekä syvyyttä että nuoria nousevia tähtiä. Mikko Mäkelä oli pistepörssin kakkonen ylivoimaisen Matti Hagmanin jälkeen niukasti ennen toista ilvestä, Raimo Helmistä.

Jalo oli joukkueensa kolmanneksi paras pistemies. Hän pelasi kuudetta kauttaan SM-liigassa ja oli jo noussut joukkueen tähdeksi. Jaloa saattoi kutsua Ilveksen pelityylin suoranaiseksi ruumiillistumaksi. Hän oli jopa hienostuneisuuteen asti taitava, älykäs ja tuntui olevan ikuinen herrasmiespelaaja. Ilveksen dynaaminen seurajohto oli kehittänyt hänen ympärilleen sloganin "Jalon pelin ystävät", joka voitiin tulkita monellakin tavalla. Ja se oli tarkoituskin. Slogan kertoi oleellisen sentteristä ja sopivasti myös seuran mittavista jääkiekkoperinteistä.


Risto Jalo nousi 80-luvulla SM-liigan kärkisentterien joukkoon.

Jalo oli iskenyt kovia tehoja jo aikaisemmillakin kausilla, kun Ilves oli noussut pudotuspelijoukkueeksi. Syvyyttä oli kuitenkin puuttunut, mutta ei enää. Seppo Hiitelä oli kolmatta kauttaan joukkueen päävalmentaja ja nyt hänellä oli joukkueessaan sekä kokeneita veteraaneja että uusia nousevia kykyjä.

Maalissa oli todella huikea parivaljakko: Jukka Tammi ykkösenä ja Jarmo Myllys kakkosena. Puolustuksessa Ville Siren edusti nuoruutta, Matti Kaario oli kokeneena pelaajana todellinen kulmakivi. Takalinjoilta esiintyivät myös muun muassa kokenut Hannu Helander, tuleva liigatuomari Hannu Henriksson ja myöhemmin mittavan uran erilaisissa johtotehtävissä tehnyt Jukka Hirsimäki.

Hyökkäyksessä nuori Jari Neuvonen oli ykkösketjun kolmas lenkki Helmisen ja Mäkelän kanssa. Avainpelaajiin kuuluivat myös Antti Heikkilä, Reima Pullinen sekä toista kauttaan liigassa pelannut Ari Haanpää.

Kavennetut playoffsit – neljällä ottelulla finaaleihin

Pudotuspeleihin selvisi vain neljä joukkuetta edellisten kausien kuuden sijaan. Tämä koitui kahden edellisen mestarin kohtaloksi, kun HIFK oli viides ja Tappara vasta kuudes. TPS voitti runkosarjan ennen Kärppiä, Ilvestä ja Ässiä.

Välierissä Ilves sai vastaansa Kärpät, jonka tamperelaiset voittivat toisessa Raksilan vieraspelissään ja veivät sarjan 3–1. TPS oli ongelmissa Ässien kanssa, kun turkulaiset hävisivät kaksi ensimmäistä ottelua. TPS onnistui kuitenkin kääntämään sarjan ja meni loppuotteluihin voitoin 3–2.


Mestaruusmaali 26.3.1985 – Risto Jalo on survonut kiekon TPS:n verkkoon.

Finaaleissa TPS näytti jo etenevän mestaruuteen, kun se voitti kaksi ensimmäistä ottelua. Toisen pelin se voitti Tampereella selvästi 6–1. Mutta Ilves hämmästytti seuraavassa pelissä Turussa voittamalla peräti 8–1.

Seppo Hiitelä oli päävalmentajana reagoinut muuttuneisiin tilanteisiin ja käyttänyt erilaisia koostumuksia sekä molempia maalivahteja. Mutta sarjan ratkaisijaksi nousi lopulta yksi pelaaja.

Kuin alkusoittona Risto Jalo ratkaisi neljännen ottelun 3-2-maalillaan vain minuutti ennen varsinaisen peliajan loppua, ja mestaruuden ratkaisu siirtyi viidenteen peliin Turkuun. Siitä muodostui ikimuistettava.

Toipilaan avulla takamatkalta mestaruuteen

Jalo sai ensimmäisessä erässä laukauksen polveensa ja joutui hoidettavaksi pukukopin puolelle. TPS karkasi samalla 2–0-johtoon ja jo kahdesti menetetty mestaruus näytti sinetöityvän Kupittaan yleisön riemuksi.

Mutta toiseen erään palasi ihmeparantumisen kokenut Jalo, vaikka kukaan ei – joukkuetovereita myöten – uskonut sen tapahtuvan. Ilves kavensi ottelun toisessa erässä ylivoimalla Reima Pullisen ohjauksella.

Kolmannessa erässä esiin astui Jalo. Hän teki ensin "vanhanaikaisella" tasoituksen ja melkein heti perään ruuhkasta 3-2-johtomaalin. TPS:llä oli vielä muutama maukas tasoituspaikka, mutta maalia ei syntynyt.


Nuoria Ilves-mestareita keväältä 1985: Hannu Henriksson (vas.), Raimo Helminen ja Jari Neuvonen.

Ilves juhli. Jalon pelin ystävät olivat tuoneet Ilvekselle jo joukkueen historian kuudennentoista Suomen mestaruuden.

Kauden jälkeen NHL vei Ari Haanpään, Raimo Helmisen, Mikko Mäkelän ja Ville Sirenin. Menetykset olivat isoja, joista Ilves tosin toipui parin vuoden tauon jälkeen pudotuspelijoukkueeksi.


Mestaruus tuli Ilvekselle 13 vuoden tauon jälkeen. Kanada-malja kapteeni Matti "Pitkä" Kaarion käsissä.

Jatkoaikoja, karsintaa – ja ottelun keskeyttäminen

Liigakarsintaa pelattiin muuttuneella järjestelmällä, ja sarjan viimeiseksi jäänyt Kiekkoreipas putosi suoraan I divisioonaan. SaiPa karsi paikastaankarsintasarjassa divarin kolmen parhaan joukkueen kanssa, mutta säilytti sarjapaikkansa.

Runkosarjassa otettiin käyttöön NHL-kaukaloista tutut viiden minuutin jatkoajat. Pistelasku pysyi kuitenkin vielä pitkään samana.

Sarjan hämmästyttävin peli käytiin 30.1.1985 Oulussa Kärppien ja TPS:n välillä. Siinä Kärpät poistui kesken ottelun pukusuojaan vastalauseena erotuomari Seppo Mäkelän ratkaisulle. Kärpät tuli vielä takaisin kentälle, mutta Mäkelä oli ehtinyt jo keskeyttää pelin.

Kärpät joutui maksamaan sakkoa, päävalmentaja Pentti Matikainen sai pudotuspeleihin asti kestäneen toimintakiellon, ja liiga lisäsi sääntöihinsä menettelyn vastaavia tapahtumia varten.

Hannu Kauhala

Kirjoittaja on seurannut SM-liigaa 1970-luvun lopusta lähtien ja kirjoittanut siitä eri medioihin kuten muun muassa Iltalehteen, Kiekkolehteen ja Jääkiekkolehteen. Hän on kirjoittanut myös useita jääkiekkoaiheisia kirjoja.

Kuvat: Suomen Jääkiekkomuseon arkisto

* * *

SM-liiga 1984–85

Sarjataulukko

1. TPS 50
2. Kärpät 46
3. Ilves 45
4. Ässät 44
- - -
5. HIFK 40
6. Tappara 34
7. Lukko 29
8. Jokerit 28
- - -
9. SaiPa 25
- - -
10. Kiekkoreipas 19

Playoffs
Välierät
TPS - Ässät 3–2
Ilves - Kärpät 3–1
Loppuottelut
Ilves - TPS 3–2
Pronssiottelut
Kärpät - Ässät 2–1

Liigakarsinta
1. SaiPa 9
- - -
2. TuTo 7
3. KalPa 6
4. KooKoo 2


---
Julkaisija: Antti Seppänen