Perinnesarja, osa 6: Mestaruusottelu Tapparalle 1979

9.11.2016
Perinnesarja, osa 6: Mestaruusottelu Tapparalle 1979

Kevät 1979 oli Kalevi Nummisen päävalmentajauran kruunu. Kausi 1978–79 päättyi Tapparan mestaruusriemuun – kolmannen kerran Nummisen valmennusuralla.

Kalevi Numminen debytoi peliurallaan Tapparan puolustuksessa vuonna 1957 ja pelasi 12 kautta, joista neljä viimeistä kapteenina. Tuona aikana Tappara voitti kolme Suomen mestaruutta, sai kolmesti hopeaa ja kerran pronssia.

Seuran päävalmentaja Nummisesta tuli vuonna 1970. SM-sarjassa kirvesrinnat voittivat hänen alaisuudessaan pronssia, hopeaa ja lopulta viimeisellä kaudella, 1974–75, kultaa. Mitaliputki jatkui myös liigassa, kun Numminen johdatti Tapparan vuosina 1976-79 neljästi peräkkäin finaaleihin. Kevään 1979 mestaruus oli Nummiselle jo kuudes SM-kulta, kun mukaan lasketaan myös pelaajana voitetut mestaruudet. Tapparan managerina mestaruuksia tuli vielä kaksi lisää.


Tapparan 70-80-lukujen menestysvalmentajat Porin Isomäen hallissa kaudella 1978-79: Kalevi Numminen (edessä) ja Rauno Korpi.

Finaalisarja jatkoaikapelien sävyttämä

Kaudella 1978–79 Tappara ei ollut ykkössuosikki mestariksi. Hallitseva mestarijoukkue Ässät oli vielä parempi kuin edellisellä kaudella. Se voitti runkosarjan, ja Veli-Pekka Ketola vei selkeällä erolla pistepörssin nimiinsä. Porilaisten ykköskenttä Ketolan johdolla oli todella kovassa vedossa. Mutta ketjun laitahyökkääjä Kari Makkosen loukkaantuminen piti miehen poissa ratkaisevista pudotuspeleistä.

Välierissä Ässät löi HIFK:n suoraan kolmessa ottelussa, mutta Tappara joutui pelaamaan kaikki viisi peliä TPS:ää vastaan. Loppuottelusarjan avauksessa Tappara yllätti Ässät vieraissa 6–3. Se voitti myös toisen pelin kotona Jukka Porvarin jatkoaikamaalilla. Vaikka Ässät hoiti toisen kotipelinsä, Tapparalla oli neljännessä pelissä mestaruus katkolla. Kultaa ei kuitenkaan vielä tullut, sillä nyt Ässät voitti jatkoaikapelin Tapio Koskisen maalilla.

Jo toisena vuonna peräkkäin mestaruuspokaali jaettiin Porin Isomäessä, mutta nyt se matkasi Tampereelle. Tappara voitti viimeisen pelin 5–2 ja kantoi ottelun jälkeen Kalevi Nummista kultatuolissa Kanada-maljan kanssa. Mestaruuden "Kallu" oli todella ansainnut.

Seuraavina kausina Numminen keskittyi maajoukkueen päävalmentajan tehtäviin ennen paluutaan Tapparan manageriksi.

Kokemusta, syvyyttä ja uusia tulokkaita

Tapparan kevään 1979 mestarijoukkueessa oli useita nuoria hyökkääjiä, jotka loistivat seuran myöhemmissä mestaruuksissa: Erkki Lehtonen, Jari Lindgren, Jorma Sevon ja Timo Susi. Lehtonen ja Susi kahmivat urallaan kuusi mestaruutta, Sevon viisi.


Keskushyökkääjä Erkki Lehtonen kuului Tapparan avainpelaajiin erityisesti 80-luvun mestaruusvuosina.

Voittajajoukkueissa huomio kohdistuu myös maalivahteihin. Yleensä tolppien välissä on ollut joko kokenut vahti tai vasta pitkän uransa aloittanut todellinen lahjakkuus. Tapparan torjuntavastuuta kantoivat nimettömät Petri Karjalainen ja Pertti Hasanen. Maalivahdit eivät kuuluneet kumpaankaan edellä mainittuun kategoriaan.

Tapparalla oli mestaruuskokemusta, syvyyttä ja loistava valmentaja. Se riitti tiukassa loppuottelusarjassa, joka venyi ensimmäisen kerran liigahistorian aikana täyteen pituuteensa.

Vaikka mestaruus on pari kertaa voitettu seitsemännen ottelun jatkoajallakin, täysi ottelusarja on silti harvinaisuus. Viime vuosituhannen puolella mestaruus ratkaistiin 24 kertaa ja viidesti ratkaisuun tarvittiin täysi ottelusarja.


Suomen mestarijoukkue vuosimallia 1979.

Yhteistyötä WHA:n kanssa

NHL:n kilpailijasarja WHA taisteli olemassaolostaan vielä kaudella 1978-79, mutta kauden jälkeen se yhdistyi NHL:n kanssa. WHA:n merkitys Suomen jääkiekkoilulle oli kuitenkin suuri. Sen kautta niin suomalaiset kuin ruotsalaisetkin kiekkoilijat tekivät läpimurtonsa Pohjois-Amerikassa.

Vuonna 1976 SM-liiga All Stars kohtasi Suomessa harjoitusleiriään pitäneen Phoenix Roadrunnersin. Kaikkiaan seitsemän liigajoukkuetta sai kokemusta WHA-joukkueiden kohtaamisista vuosien 1975-78 aikana yhteensä 19 ottelussa.

Hannu Kauhala

Kirjoittaja on seurannut SM-liigaa 1970-luvun lopusta lähtien ja kirjoittanut siitä eri medioihin kuten muun muassa Iltalehteen, Kiekkolehteen ja Jääkiekkolehteen. Hän on kirjoittanut myös useita jääkiekkoaiheisia kirjoja.

Kuvat: Suomen Jääkiekkomuseon arkisto

* * *

SM-liiga 1978–79

Sarjataulukko
1. Ässät 50
2. Tappara 45
3. TPS 40
4. HIFK 38
- - -
5. Kiekkoreipas 35
6. Lukko 35
7. Ilves 33
8. Jokerit 31
- - -
9. KooVee 27
10. Kärpät 26

Playoffs
Välierät
Ässät - HIFK 3–0
Tappara - TPS 3–2
Loppuottelut
Tappara - Ässät 3–2
Pronssiottelut
TPS - HIFK 2–1

Liigakarsinnan sarjataulukko
1. Kärpät 10
2. KooVee 8
- - -
3. SaiPa 6
4. FoPS 0


---
Julkaisija: Antti Seppänen