Perinnesarja, osa 2: Askeleet Jääkiekon SM-liigan perustamiseksi

12.10.2016
Perinnesarja, osa 2: Askeleet Jääkiekon SM-liigan perustamiseksi

Vaikka suomalainen jääkiekkoilu oli modernisoitunut 1970-luvun alkuvuosiin mennessä, sen organisaatio ei ollut samalla tasolla. Tämä oli iso epäkohta huippuseurojen näkökulmasta ja johti lopulta suureen muutokseen ja SM-liigan perustamiseen.

Jääkiekkoliitto järjesti vielä tuolloin kaikki sarjat aina korkeinta tasoa eli SM-sarjaa myöten. Sen ylin päättävä elin oli liittokokous, johon kaikilla seuroilla oli oikeus osallistua. Sarjajärjestelmistä päätettiin aina kevätliittokokouksessa, eikä tämä järjestelmä tyydyttänyt huippuseuroja lainkaan. Näiden sanavalta "omaan" SM-sarjaan oli liittokokouksessa vähäinen. Tämä johtui siitä, että monet seurat olivat joko antaneet valtakirjoilla äänioikeutensa tai keskittäneet äänestyskäyttäytymisensä paperikassimiehille, kuten silloin sanottiin. Näin huippuseurojen takametsien miehiksi haukkumat henkilöt pitkälle sanelivat lopputuloksia.

Tietenkään huippuseurat eivät olleet toimettomia. Niillä oli oma yhdistys Sarjaseurat ry., mutta sillä ei ollut valtaa liittokokouksissa. Huippuseurat kritisoivat vallinnutta tilannetta – päätöksenteon ailahtelevuutta ja seurojen näkökulmasta myöhäisiä aikatauluja. Villeimpinä SM-sarjan vuosina 1969–73 muuttuivat vuosittain joko pelijärjestys tai joukkuemäärä. Pahimmillaan molemmat.

Organisaatiomuutos johti SM-liigan perustamiseen

Tilanne ei tyydyttänyt myöskään Jääkiekkoliiton johtoa, joka asetti vuonna 1974 pitkäaikaisen puheenjohtajansa Harry Lindbladin johdolla toimikunnan pohtimaan organisaatiomuutosta. Toimikuntaa veti Markku Mäenpää, ja se käytti apunaan konsultteja, joista yksi oli kuuluisa juoksija "Parta-Pekka" Juutilainen.

Toimikunnan työ sai nimen "JKS - Jääkiekkoliiton kehittämissuunnitelma", jonka liittohallitus hyväksyi maaliskuussa 1975. Toimikunnan ehdotuksiin kuului huipputason eriyttäminen SM-liigaksi ja muun toiminnan jääminen Jääkiekkoliittoon.

Tämän jälkeen tapahtuikin nopeasti. Jo lauantaina toukokuun 24. päivä Sarjaseurat ry. perusti vuosikokouksessaan Tampereella SM-liigan. Seuraavana päivänä liittokokous hyväksyi kokonaismuutoksen, joka on pääosin voimassa edelleen. Sen myötä ylimmäksi päättäväksi elimeksi tuli liittokokouksen tilalle tuli liittovaltuusto, jonka jäsenistä pääosan valitsee nykyään joka kolmas vuosi kokoontuva liittokokous. Eri sidosryhmät valitsevat osan liittovaltuuston jäsenistä. Yksi näistä on SM-liiga. Samoin kokonaisuudistukseen kuului mm. silloisen keskusliiton SVUL:n piirijaosta luopuminen ja Jääkiekkoliiton oma alueorganisaation luominen.

Toimisto Tampereelle

Tärkein asia oli kuitenkin SM-liigan luominen. Sen myötä seurat saivat itsenäisyyden omaa sarjaansa koskevissa asioissa. Tätä itsenäisyyttä korostettiin myös sillä, että liigan toimipaikaksi tuli Tampere. Näin saatiin etäisyyttä Jääkiekkoliittoon, joka toimi Helsingissä.

Vaikka muutaman kerran liiton ja liigan välit ovat olleet jopa kilpailutilanteessa, perusasetelma on ollut kuitenkin selvä: liiga kuului liittoon ja näillä oli paljon yhteisiä kytköksiä. Selkeimmin tämä näkyi tietysti siinä, että putoaminen ja nousu säilyivät. Siten nämä seurat vaihtelivat liigan ja liiton alaisuudessa. Samoin näillä eri organisaatioilla oli edustajansa toistensa elimissä. Tämä oli tietysti Euroopassa luonnollista.

Kalervo Kummola toimi Jääkiekon SM-liigan toimitusjohtajana vuodet 1975-1987.

Liigan ylimmäksi elimeksi tuli hallitus, johon kuuluivat puheenjohtaja, jokaisen seuran edustaja sekä Jääkiekkoliton edustaja. Paljon valtaa kuului toimitusjohtajalle. Tehtävään valittiin TPS:n nuori markkinointipäällikkö Kalervo Kummola, joka oli ollut hyvin aktiivinen muutoksen vaatimisessa. "Rautakansleri" olikin toimitusjohtaja aina vuoteen 1987 asti. Hän olikin ehdottomasti liigan alkuvuosien tärkein vaikuttaja.

Näiden erilaisten päätösten jälkeen SM-liiga toimi nopeasti. Kun se oli perustettu toukokuussa, niin jo syyskuussa liiga aloitti ensimmäisen oman kautensa.

Hannu Kauhala

* * *

Kirjoittaja on seurannut SM-liigaa 1970-luvun lopusta lähtien ja kirjoittanut siitä eri medioihin kuten muun muassa Iltalehteen, Kiekkolehteen ja Jääkiekkolehteen. Hän on kirjoittanut myös useita jääkiekkoaiheisia kirjoja.


---
Julkaisija: Antti Seppänen