KILPAILUSÄÄNNÖT

Suomen jääkiekkoliiton liittovaltuusto on hyväksynyt kilpailusäännöt, joissa on yksityiskohtaisempaa tietoa muun muassa pelaajasiirtoihin, kasvattajakorvauksiin, kurinpitoon ja jatkoaikojen pelaamiseen liittyen. Jääkiekon SM-liiga Oy:llä on oman kilpailusääntönsä, jotka eroavat tietyiltä osin Jääkiekkoliiton vastaavista. Jääkiekkoliiton säännöt ovat luettavissa pdf-muodossa >> SÄÄNTÖKIRJA 2018-2022.pdf

* * *

PLAYOFFS-OTTELUIDEN PELAAMINEN

Playoffs-otteluihin selviytyy runkosarjan 10 parasta joukkuetta.

Playoffsien 1. kierroksella runkosarjan seitsemänneksi sijoittunut joukkue kohtaa sijalle 10 sijoittuneen joukkueen. Toisessa otteluparissa kohtaavat sijoille 8 ja 9 sijoittuneet joukkueet. Ottelusarjat pelataan paras kolmesta -järjestelmällä eli kaksi voittoa ottanut joukkue selviytyy neljännesfinaaleihin.

Neljännesfinaaleissa otteluparit muodostetaan seuraavasti:

Ottelusarjat pelataan paras seitsemästä -järjestelmällä eli neljä voittoa ottanut joukkue selviytyy semifinaaleihin.

Semifinaaleissa otteluparit määräytyvät jälleen runkosarjasijoitusten mukaan. Parhaiten sijoittunut kohtaa heikoimmin sijoittuneen.

Ottelusarjat pelataan paras seitsemästä -järjestelmällä eli neljä voittoa ottanut joukkue selviytyy finaaleihin, hävinneet pelaavat yksiosaisen pronssiottelun.

Finaalisarja pelataan paras seitsemästä -järjestelmällä eli neljä voittoa ottanut joukkue voittaa Suomen mestaruuden.

* * *

LIIGASSA SOVELLETTAVAT ERILLISSÄÄNNÖT

Liigassa noudatetaan pääsääntöisesti IIHF:n sääntökirjaa 2018 – 2022 poislukien jäljempänä esitetyt kohdat.

1. Sääntö 5 / Asiaankuuluva elin ja kurinpito

Kaikkia Liigan otteluita valvoo päävideotuomari, joka käsittelee kaikki kurinpitoon liittyvät tilanteet ja hän ohjaa ne tarvittaessa kurinpitokäsittelyyn. Liigan otteluissa jäällä päätuomarit eivät tuomitse ottelurangaistusta, vaan tällaisesta tilanteesta tuomitaan 5+PR (tai pelkkä PR) ja tilanne siirtyy päävideotuomarin käsittelyyn.

2. Sääntö 20 / Jääkiekkomaali

Maalikehikon tukirakenteeseen maalin taakse kiinnitetään teline juomapullolle ja pelin käydessä maalivahdin juomapullon täytyy olla telineessä. Irrallaan olevia pulloja ei sallita, koska ne haittaavat kattokameran kuvaa mahdollisissa videotarkistuksissa.

3 Sääntö 31 / Kasvosuojus

Kokokasvosuojuksen käyttö on sallittua Liigan erityisluvalla.

4. Sääntö 35 / Kaulasuojus, kenttäpelaaja

Kaikkien pelaajien täytyy käyttää kaulasuojusta Liigan otteluissa.

5. Sääntö 40 /129 / Pelipaidat

Sääntö 40 vi sovelletaan seuraavin poikkeuksin:
a) Sääntöä sovelletaan ainoastaan pelikatkoilla peliin tulleisiin pelaajiin.
b) Maalivahtiin sääntöä ei sovelleta.
c) Sääntö ei ole voimassa ottelun varsinaisen peliajan viiden (5) viimeisen minuutin ja jatkoajan aikana. Playoffs-otteluiden jatkoerissä sovelletaan koko ajan viiden (5) viimeisen minuutin sääntöä.

6. Sääntö 44 / Ottelun kesto

Erien välillä on 18 minuutin erätauko. Lauantaikierroksella erätauon pituus on 20 minuuttia.

7. Sääntö 60 / Tekniset aikalisät

i. Liigan ottelussa edellytetään pidettävän varsinaisella peliajalla kaksi teknistä aikalisää erää kohden.
ii. Nämä aikalisät pidetään seuraavalla pelikatkolla, kun pelikello on näyttänyt 14:00 ja 8:00.
iii. Teknisiä aikalisiä ei voi pitää: pitkän kiekon jälkeen, ylivoiman aikana, maalin jälkeen tai jos pelikatkon syynä on rangaistuslaukauksen myöntäminen.
iv. Jos teknistä aikalisää ei pystytä pitämään ennakolta määrättynä ajankohtana, se pidetään toisen ennakolta määrätyn aikalisän ajankohtana. Toinen tekninen aikalisä pidetään sitten kaksi pelikatkoa ensimmäisen teknisen aikalisän jälkeen. Jos toisen teknisen aikalisän kohdalla on taas este pitää aikalisä määrättynä aikana, toimenpidettä toistetaan, kunnes aikalisä voidaan pitää. Ainoa poikkeus on viiden minuutin iso rangaistus (ei samanaikaiset rangaistukset), jolloin tekninen aikalisä pidetään ennakolta määrättynä ajankohtana.
v. Teknisiä aikalisiä ei pidetä jatkoajalla.

8. Sääntö 62 / Jatkoaika

Ennen viiden minuutin jatkoaikaa pidetään kahden minuutin tauko. Joukkueet puolustavat samaa päätyä kuin ottelun 3. erässä, eikä jään ajoa suoriteta. Jatkoaika pelataan kolmella kenttäpelaajalla ja maalivahdilla eli ns. 3 vs 3. Säännön tarkoituksena on mahdollistaa 3–3-miehityksellä pelaaminen aina kun mahdollista.

9. Sääntö 63 / Voittomaalikilpailu

Ennen voittomaalikilpailun suorittamista jäätä ei kunnosteta, vaan VL-kilpailu aloitetaan heti aloittajan arvonnan jälkeen. VL-kilpailu suoritetaan paras kol- mesta –menetelmällä ja ammutaan kolmella eri pelaajalla. Tilanteen ollessa kolmansien laukojien jälkeen tasan, aloitusvuoro vaihtuu. Tällöin voidaan käyttää uudelleen samoja pelaajia.

10. Sääntö 96 / Maalinteko luistimella

Säännön 96 kohdalla Liiga noudattaa seuraavia sääntötulkintoja:

i. Maalia ei hyväksytä, jos kiekko menee maaliin hyökkäävän pelaajan toimesta havaittavissa olevalla potkuliikkeellä.
ii. Havaittavissa oleva potkuliike on toimintaa, jossa tavoitteena on saattaa kiek- ko maaliin joko liikuttamalla luistinta jäätä pitkin tai sisäänpäin suuntautuvalla heiluriliikkeellä.
iii. Jos kenttäpelaaja potkaisee kiekkoa ja sen jälkeen maalivahdin ensin torjuttua kiekon hän tai kanssapelaaja laukaisee kiekon maaliin, maali hyväksytään.
iv. Jos hyökkäävä kenttäpelaaja potkaisee kiekkoa ja kiekko kimpoaa suoraan maalivahdista tai hänen varusteistaan tai jommankumman joukkueen pelaajasta maaliin, maalia ei hyväksytä.
v. Jos hyökkäävä kenttäpelaaja kääntää luistintaan millään tavoin tarkoituksenaan ohjata kiekkoa luistimella ja kiekko menee ohjauksen seurauksena maaliin, maali hyväksytään, ellei kyseessä ole havaittavissa oleva potkuliike.
vi. Jos hyökkäävä kenttäpelaaja yrittää potkaista kiekon jaloistaan mailaansa, mutta epäonnistuu saamaan mailallaan kiekkoa hallintaansa ennen kuin kiekko menee maaliin, maalia ei hyväksytä, koska kiekko potkaistiin maaliin havaittavis- sa olevalla potkuliikkeellä.
vii. Jos hyökkäävä kenttäpelaaja kamppailee vastustajan kanssa ja sen aikana yrittäessään säilyttää tasapainonsa hän liikuttaa kiekon maaliin havaittavissa olevalla potkuliikkeellä, maalia ei hyväksytä. Havaittavissa oleva potkuliike on ainoa arviointiperuste, ei kamppailu vastustajan kanssa.
viii. Jos pelaajalla on kiekko lavassaan ja hän potkaisee mailaansa laukaisten kiekon maaliin, maalia ei hyväksytä.

11. Sääntö 99 / Videomaalituomarin käyttäminen maalin määrittämisessä

Sääntö 99 vii7 (Menikö kiekko maaliin sen jälkeen, kun hyökkäävä kenttäpelaaja on häirinnyt maalivahtia?) ei ole käytössä Liigan otteluissa. Mahdollinen maaliti- lanteessa tapahtuva maalivahdin häirintä on tuomarin arvioitava pelin käydessä tai valmentajan haastomahdollisuuden avulla.

12. Sääntö 116 / Sopimaton käytös tuomaristoa kohtaan

Ottelurangaistus <= jäällä tuomitaan PR ja raportoidaan kurinpitodelegaatiolle.

13. Valmentajan haasto

Valmentaja voi haastaa tuomarin päätöksen maalitilanteen yhteydessä maalivahdin häirintään maalialueella ja maalialueen läheisyydessä liittyen.

Haasto-oikeus on käytettävissä, jos joukkue ei ole käyttänyt aikalisäänsä. Mikäli haasto on aiheellinen, aikalisä ja haasto-oikeus säilyvät normaalisti kyseisellä joukkueella. Mikäli haasto on aiheeton, aikalisä menetetään eikä haasto-oikeutta enää ole.

Joukkueen kapteeni tai varakapteeni pyytää haaston päätuomarilta. Haasto pitää pyytää maalia seuranneen pelikatkon aikana.

Kun peliä on jatkettu maalitilanteen jälkeen, haastoa ei voi enää suorittaa.

Haastotilanteissa ei tuomita jäähyjä, jotka mahdollisesti voidaan todeta videotarkastuksen yhteydessä.

Ottelun jatkoajalla/ jatkoerässä maali tarkastetaan automaattisesti maalivahdin häirinnän osalta. Valmentaja ei siis voi haastaa maalia erikseen jatkoajalla/jatkoerässä.

Päätuomari tekee lopullisen päätöksen tilanteesta katsottuaan videomaalituomarin lähettämää kuvamateriaalia toimitsija-aitiossa olevasta näytöstä.

Päätuomari kuuluttaa päätöksensä haastosta yleisölle.

Mikäli maali hyväksytään, päätuomari osoittaa kädellään kohti keskipistettä. Mikäli maalia ei hyväksytä, päätuomari tekee wash out –käsimerkin.