
Pertti Lehtonen onnistui maalinteossa jatkoaikaottelun viimeisellä sekunnilla vuonna 1988. (Picture: Suomen Jääkiekkomuseon arkisto / Pekka Jalonen)
Jatkoaika tuli Liigan runkosarjaotteluiden ratkaisuvaihtoehdoksi kaudella 1984-85. Viisiminuuttinen tuotti voittomaaleja – ja tasapelejä. Joskus myös ratkaisuja aivan viime hetkillä.
Jatkoaikoja pelattiin toki heti avauskaudella 1975-76, kun playoffs-otteluissa voittajaa haettiin pitkällä kaavalla. Avauskeväänä jatkoaikaa tarvittiin vain kerran, kun Tapparan Pekka Marjamäki teki voittomaalin semifinaaliottelussa Ässiä vastaan.
Joskus jatkoaikaa tarvittiin enemmänkin kuin yksi erä. Maaliskuussa 1980 HIFK:n Frank Nealin maali semifinaalissa HIFK–Kärpät päätti ottelun ajassa 88.28.
Runkosarjassa tasatilanteessa ollut ottelu päättyi 60 minuutin jälkeen yhdeksällä ensimmäisellä Liiga-kaudella. Sen jälkeen ottelun voittajaa lähdettiin hakemaan lisäviisiminuuttisella.
Liigan ensimmäinen jatkoajalle venynyt runkosarjaottelu pelattiin Lukon ja Tapparan välillä 7.10.1984. Viisiminuuttinen toi ottelulle myös ratkaisun, kun Lukon Sakari Pehu päätti ottelun ajassa 63.24. Pehu oli ottelun tähti hattutempullaan.
* * *
Viidellä viittä vastaan pelatun jatkoajan merkitys oli suuri, sillä syksyyn 2001 saakka ottelun voittaja sai täydet kaksi pistettä, häviäjä jäi nollille. Puolustuspelin merkitys korostui entisestään, kun panokset olivat huipussaan. Joskus ratkaisu saatiin vain hetkeä ennen päätössummeria.
Yksi kaikkien aikojen Liiga-puolustajista, HIFK:n Pertti Lehtonen järjesti toista kauttaan Liigassa pelanneelle KooKoolle shokkihoitoa lokakuussa 1988. Lehtosen "rystypuolen kauhaisu" yllätti KooKoon maalilla pelanneen Hannu Kamppurin jatkoajan viimeisellä sekunnilla.
– Lähdimme kolmanteen erään hakemaan vain yhtä pistettä. Saavutimme sen melkein. Kyllä tämä lopputulos oli niin väärin, niin väärin, KooKoon päävalmentaja Urpo Ylönen vuodatti Helsingin Sanomille ottelun jälkeen tappion tunnelmia.
* * *
Tammikuussa 1993 Ilveksen Hannu Mattila iski ratkaisun myös jatkoajan viimeisellä sekunnilla K-Espoota vastaan. Maalituomarin punalamppu syttyi ja maali hyväksyttiin, vaikka espoolaisten protestointi oli voimallista.
– Näin aivan selvästi, että kiekko oli verkossa ennen kuin summeri soi. Myös linjamiehet vahvistivat tämän yhtäpitävästi, ottelun päätuomari Juhani Jokela vahvisti tuomion ennen videotarkistusten aikakautta.
* * *
Lokakuussa 2006 JYPin ja Pelicansin kohtaamisessa JYP-vahti Sinuhe Wallinheimon lipsahdus johti viimeisen sekunnin maaliin. Jatkoaikamaalista vastasi tilanteesta yllättynyt Anssi Salmela.
– "Sinkku" sen kiekon antoi. Aikaa oli niin vähän, että ehdin juuri ja juuri vetää. En tiedä, yrittikö Sinkku löydä kiekon laitaan vain eikö hän huomannut minua, Salmela kertoi STT:lle.
Viimeisellä sekunnin ratkaisijoita ovat olleet myös Ässien Tuomas Santavuori 2011, Pelicansia edustanut Libor Sulak tammikuussa 2018 ja viimeisimpänä Ilveksen Arttu Ruotsalainen tammikuussa 2020. Kuluvalla kaudella Jukurien Vitali Abramov iski voittomaalin rangaistuslaukauksella Ässiä vastaan ajassa 64.58.
64.59 Pertti Lehtonen, HIFK 20.10.1988 // HIFK – KooKoo 3-2
64.59 Hannu Mattila, Ilves 3.1.1993 // Ilves – K-Espoo 3-2
64.59 Anssi Salmela, Pelicans 5.10.2006 // JYP – Pelicans 2-3
64.59 Tuomas Santavuori, Ässät 25.1.2011 // SaiPa – Ässät 3-4
64.59 Libor Sulak, Pelicans 6.1.2018 // KooKoo – Pelicans 1-2
64.59 Arttu Ruotsalainen, Ilves 11.1.2020 // Kärpät – Ilves 1-2
64.58 Juha Koivisto, HPK 17.1.2014 // HPK – Ilves 3-2
64.58 Vitali Abramov, Jukurit 15.10.2020 // Jukurit – Ässät 3-2
64.57 Hannu Virta, TPS 30.11.1986 // TPS – Ässät 7-6
64.57 Antti Aalto, TPS 25.10.2003 // Blues – TPS 2-3
64.57 Hannes Hyvönen, Kärpät 27.10.2007 // SaiPa – Kärpät 3-4
64.57 Tuomas Pihlman, JYP 17.11.2007 // JYP – TPS 3-2
64.57 Tuukka Mäntylä, Tappara 9.12.2010 // HIFK – Tappara 2-3
64.57 Teemu Eronen, Jokerit 29.11.2012 // Jokerit – Tappara 3-2
64.57 Arttu Luttinen, HIFK 21.10.2014 // KalPa – HIFK 2-3
64.57 Jani Tuppurainen, JYP 20.11.2015 // JYP – Pelicans 4-3
Liigan kaikkien aikojen kovimmat maalintekijät ovat ennätyskausillaan luoneet pohjan lukemilleen pitkillä tehojaksoilla. Pisimpien maaliputkien tekijät ovat kantaneet joukkueidensa tulosvastuuta pelistä toiseen.
Jääkiekkopelin muutokset ja siirtyminen "moderniin aikakauteen" on muovannut kaukalon tapahtumien luonnetta monella tavalla. Ylivoimapelillä on iso merkitys otteluiden ratkaisuissa, joten rangaistusten välttämiselle on perusteensa. Pelin tunne kuitenkin purkautuu ajoittain kovinakin otteita, eikä ylilyönneiltäkään vältytä. Liigan jäähykuningas vuosimallia 2006 oli otsikoissa useampaan otteeseen.
Ässien Aleksi Varttinen nousi Sport–Ässät-ottelun sankariksi maanantaina. Puolustajan kauden avausmaali syntyi ajassa 59.59 ja ratkaisi ottelun porilaisten eduksi.
Maaginen syöttötaituri, loistava pelintekijä, lättysyöttöjen taitaja, takuuvarma pistenikkari. Kaikista näistä muistetaan yksi Suomi-kiekon menestyskiidon rakentajista, Ylöjärveltä kiekkomaailman tietoisuuteen ponnistanut Esa Keskinen. Edelleen voimassa oleva Liiga-ennätys syntyi loppusyksyllä 1986.
"Toimita kiekko maalille, niin hyviä asioita tapahtuu." Kiekkokielessä kiertää kuluneita sloganeita, joissa monessa on viisauden siemen. Maalinteko vaatii useimmiten onnistuneita, maalia kohti suuntautuneita laukauksia. Puolustaja Markus Seikola toteutti perusohjeita onnistuneesti Liiga-urallaan.
Liiga-otteluiden suurinumeroisimmat voitot nähtiin 80- ja 90-luvuilla. Kotiyleisöille maalitalkoot ovat varmasti olleet herkkua, mutta maali-iloittelun kohteelle ottelun pikaisempi päättyminen olisi kelvannut paremmin. Kärppien ja Lukon kohtaaminen lokakuussa 1980 tarjosi ennätyksiä niin joukkueille kuin pelaajillekin. Mukana oli myös maajoukkueesta tuttu puolustaja, tuleva useiden arvokisojen kävijä.
Sakari Lindfors kuului Suomi-kiekon maalivahtieliittiin 80- ja 90-luvulla. Pitkällä urallaan Liigassa Lindfors kantoi vain HIFK:n paitaa. Seuralegendojen joukkoon hänet nostettiin paidanjäädytyksellä vuonna 2003. Liigan ennätysmieheksi Lindfors nousi peliuransa viimeisessä ottelussa.
Reijo Leppänen tunnetaan yhtenä turkulaisen jääkiekon ikoneista. Hän pelasi aikuisten pelejä TuTon, TPS:n ja Kiekko-67:n riveissä neljällä eri vuosikymmenellä. Leppänen oli TPS-hyökkäyksen selkäranka ja takuuvarma pistenikkari Liigan huipputasolla koko pitkän uransa ajan. Ennätysmieheksi hän nousi talvella 1983.
Tapio Levo kuuluu Suomi-kiekon 70- ja 80-lukujen mestaripuolustajiin. Levo muistetaan pelaajauraltaan monikäyttöisenä pelaajana, joka keräsi meriittejä myös kansainvälisistä kaukaloista. Ässien menestysvuosien runkopelaaja kirjasi nimiinsä Liiga-ennätyksen Isomäen illassa talvella 1985.