Liigan klassikkohetket – “Kiitollisuus siitä, että on ollut mahdollisuus"

19.5.2020
Liigan klassikkohetket – “Kiitollisuus siitä, että on ollut mahdollisuus"

Liigan verkkosivut palauttavat mieliin 40 huippuhetkeä, jotka ovat sykähdyttäneet suomalaista jääkiekkoyleisöä. Sarjan 35. jaksossa pääosissa on yksi Liiga-historian menestysvalmentajista.

Mitkä ottelut ovat jääneet klassikkoina Liigan historiakirjoihin? Ketkä pelaajat kuuluvat Liigan suurimpiin legendoihin? Mitkä hetket ovat tehneet suomalaiseen jääkiekkoon lähtemättömän vaikutuksen?

Ennätyksiä, uskomattomia venymisiä, taistelupareja, puheenaiheita, tappion kyyneleitä, pettymyksiä ja tunteenpurkauksia, voiton riemua – tätä kaikkea kotimaisen kiekkoilun huippuhetket pitävät sisällään.

* * *

Rauno Korpi kuuluu Liigan menestyneimpien valmentajien joukkoon. Tapparan 80-luvun menestysvuosien arkkitehti luotsasi kirvesrinnat neljään Suomen mestaruuteen kuuden ensimmäisen päävalmentajakautensa aikana.

– "Rane" oli innokas – ja pelurit opettivat, mestarivalmentaja Kalevi Numminen muistelee oppipoikansa valmentajauran alkua.

Korpi debytoi hallitsevan mestarin päävalmentajana kaudella 1979-80 olleesaan vasta 28-vuotias. Avauskausi oli pettymys, kun Tappara putosi playoffs-pelien ulkopuolelle.

Keväällä 1981 Tappara pelasi Korven johdolla finaaleissa Kärppiä vastaan, mutta joutui tyytymään SM-hopeaan. Seuraavalla kaudella Tappara palasi kuitenkin kultakantaan kolmen vuoden tauon jälkeen.

– Hän valmisti kaikki hyvin, tulevan vastustajan ja ottelupalaverit. Pelin aikana hän eli jopa kovemmalla tunteella kuin osa pelaajista, Timo Jutila muistelee.

– Olisi pitänyt osata pitää maltti paremmin. Siinä en onnistunut, Rauno Korpi myöntää.

Tapparaan Korpi palasi vuonna 1985 ja johdatti joukkueen ennenkokemattomaan menestysputkeen. Tappara juhli Suomen mestaruutta kolmesti peräkkäin 1986-88. Neljännen mestaruutensa keväällä 1988 voittaessaan Korpi oli vasta 36-vuotias.

– Playoffseissa ei kokeilla lihaksia. Se on puhdasta käskyä vain. Tehdään ja mennään, kukaan ei koe väsymistä, eikä pienistä vaivoista kukaan valita, Korpi kuvailee pudotuspelifilosofiaansa.

Valmentajaura Tapparassa jatkui myös neljällä seuraavalla kaudella, mutta tamperelaisten menestys heikkeni vuosi vuodelta kevään 1990 pronssimitalista huolimatta.

– Kai siinä oli se tauti päällä, että kun on tapparalaiseksi syntynyt, niin sitä vain jatkoi. Ehkä olisi tarvittu vähän lisää itsekritiikkiä, Korpi ruotii nyt.

A-maajoukkueen päävalmentajana Korpi toimi vuosien 1986 ja 1987 MM-kisoissa. Naisten maajoukkuetta hän luotsasi 90-luvun loppupuolella olympia- ja MM-pronssille. Korpi on aateloitu Suomen Jääkiekkoleijonaksi nro 167 vuonna 2005.

– Mestarijoukkueiden pelaajat ja miksei valmentajatkin ovat lopun ikää hyviä kavereita keskenään. Sellaiset yhteiset onnistumismuistot merkitsevät. Kiitollisuus tulee siitä, että on ollut mahdollisuus, "Rane" päättää.


---
Published by: Antti Seppänen