Muutos ja johtaminen eli muutosjohtaminen

Kaksoisagentti | 7.4.2017
Muutos ja johtaminen eli muutosjohtaminen

Liiga on vaiheessa, jossa jäljellä on neljä joukkuetta: Tappara, HIFK, JYP ja KalPa. Paras voittakoon. Sen sijaan yksitoista muuta organisaatiota ovat valmistautumassa jo tulevaan. Jälkiviisaus on helppoa, mutta jotain menneestä varmasti kannattaa ottaa mukaan.

15) SaiPa: Suuri muutos organisaatiossa pienen resurssin joukkueelle on aina raskas. Toimitusjohtaja, valmennusjohto ja ulkomaalaisvahvistukset vaihtuivat sekä juniorilahjakkuudet kaapattiin muualle. Olisiko tämän muutoksen voinut ajoittaa maltillisemmin?

14) Sport: Tomek Valtonen on vienyt Sport laivaa eteenpäin koko liigataipaleen. Valmentajan ympäriltä muu tiimi on vaihtunut kaksi kertaa, samoin joukkue. Urheiluydin koko ajan muutoksessa. Sport matkustaa paljon – vähemmän palautumista. Tätä syytä harkita joukkueen ikärakenteessa.

13) KooKoo: Kasvaneet odotukset hyvän "ensimmäisen" liigakauden jälkeen näkyivät riskinottona pelaajabudjetissa. Valmentajan vaihtaminen liittyi oleellisesti kohonneisiin odotuksiin. Loukkaantumiset maalivahtiosastolla iso päänvaiva. Omalla viestinnällä voi vaikuttaa yhteisön odotuksiin.

12) Lukko: Päävalmentajavetoinen neljän vuoden projekti takana. Sitä lähti viemään eteenpäin yksi apuvalmentajista. Koska seurassa ei ole urheilujohtajaa, Juha Vuoren olisi ehdottomasti pitänyt jäädä pois valmennustiimistä ja fokusoitua omaan projektiinsa Risto Dufvan viimeisellä kaudella. Tämän kauden juoksu kirjoitettiin kaudella 2015 – 2016.

11) Jukurit: Päävalmentajavetoinen projekti onnistui, kun odotukset olivat riittävän alhaiset. Dufva osaa oman asiansa ja valita projektiin nöyrät toteuttajat. Seura veti käytännössä 2/3 kaudesta ilman toimitusjohtajaa, joten kulupuoli karkasi hieman käsistä.

10) Ilves: Odotukset minimaaliset. Konkurssiuhka oli päällä. Avainpelaajia loukkaantui. Alkukauden koettelemukset kasvattivat joukkueesta kiinteän. Karri Kivi osaa rakentaa ryhmädynamiikan ja lisäksi Ilves pelasi taktisesti fiksusti. Nuoret pelaajat sekä apuvalmentajat myös tottuneet voittamaan.

9) Kärpät: Takana erinomainen jakso Lauri Marjamäen johdolla. Taustalla organisaatiomuutoksia. Muutos organisaatiossa, valmennuksessa, pelaajistossa ja pelitavassa liian iso. Muutosprosessi jatkunee vielä yli ensi kauden.

8) Ässät: Runkosarja on aina tekemisen mittari ja siinä Ässät otti harppauksen edelliseen kauteen. Uusi toimitusjohtaja, urheilujohtaja ja päävalmentaja, joten siinäkin mielessä Ässät veti muutoksen kohtalaisen hyvin läpi.

7) Pelicans: Kovat satsaukset kauden aikana eivät tuottaneet tulosta. Lopullinen sijoitus parani pykälällä, joten siinä mielessä on eteenpäin menoa. Pelicansin koulutus- ja koirankoppi pitää prosessipuhetta yllä, mutta iso kysymys kuuluu: voiko prosessi koskaan valmistua, kun alkuperäisestä joukkueesta 80% on vaihtunut?

6) HPK: Kerho on hyvä esimerkki siitä, että Suomi-kiekon pinnan alta löytyy laatuvalmentajia. HPK toi pelaamisellaan raikkaita tuulia Liigaan. Joukkueeseen satsattiin aikaisempia vuosia enemmän. Urheilujohtaja Janne Laukkasen lähtö näkyi viiveellä: kaksi ulosostettua maalivahtia ja puolustajaa, kolme irtisanottua tryouttia ja kauden aikana tehdyt hankinnat eivät tuoneet nostetta pudotuspeleissä. Laukkasen hankinnat, etunenässä Joonas Lehtivuori ja Sakari Manninen sen sijaan loistivat loppukaudesta.

5) TPS: Iso tason nostaja runkosarjassa. Seuran omistajat satsanneet joukkueeseen jo useita kausia. Kauden aikana tuli tieto, että TPS:n valmennus vaihtuu, mutta kokeneiden pelaajien johdolla se ei vaikuttanut tekemiseen. Joukkueen vahvistaminen siirtorajalla ei ihan onnistunut, se saattoi maksaa paikan neljän joukosta.

Niin ja mikä sitten yhdistää välieräjoukkueet. Näissä organisaatioissa muutokset ovat olleet minimaalisia ja taustalla pitkä projekti.

Tommi Kerttula

* * *

Kirjoittajan mielestä ammattilaisuus on yliarvostettua ja amatööriurheilu aliarvostettua.